LURRA Editions  –  PL - Box 197  –  00531 Helsinki

LURRA Editions  –  PL - Box 197  –  00531 Helsinki

LURRA Editions -logo (klikkaa takaisin etusivulle) LURRA Editions -logo (klikkaa takaisin etusivulle)

Dostojevskin kanssa rippikoulussa

Petri Tuomi-Nikula

 

Rax Rinnekankaan Mestarin viimeinen toivomus -teoksen, jossa Kalle Holmberg komentaa kuolinvuoteellaan Terhokodissa ystävänsä RR:n Valamoon lukemaan joka sivun Karamazovin Veljeksistä kolmeen kertaan, innoittamana tartuin kyseiseen klassikkoon nyt äskettäin.

Olin kyseisen venäläisen tiiliskiven aikoinaan tenttinyt eli loikkinut läpi niin, että siitä oli jonkinlainen käsitys, jolla tentistä selvisi.  Ja todellinen sukellus dostojevskilaisen mielen syvään päätyyn varmaan olisi siinä vaiheessa pelottanutkin.

Nyt Karamazovin veljesten sisältö avautuu kokoelmana huikeita tarinoita, joiden rytmit pysäyttävät pohdiskeluihin, jotka voisivat tulla suoraan rippikoulun iltaleirinuotiolta.

Minun on ollut pakko käydä läpi teoksen sisältämiä teemoja teologituttavani kanssa. Ehkä olen tässäkin tarpeessani väärässä.

Se mikä eniten hämmästyttää lukiessani teosta, minussa itsessäni, on kulttuurisen kontekstin vieraus. Venäläisyys on minulle, huomaan taas, totaalisen outo asia, vaikka aika lähelle paremmin tuntemaani Italiaa tuleekin.

"Venäläiset ovat traagisia italialaisia, italialaiset ovat koomisia venäläisiä!"

Yhtään ennakkoluuloa Karamazovin veljekset ei minulta ole poistanut. Ehkäpä merkki siitä, että olen venäläisyydestä D:n kanssa ihan samaa mieltä!

Parasta teoksessa on Dostojevskin käsittämätön herkkyys ja taito tulkita hahmojensa mielentiloja.

Nehän ovat periaatteessa samanlaisia (plus miinus jotain) riippumatta siitä, missä ihmiset asuvat.

Hienoa maailmankirjallisuutta. Juhani Aho, Aleksi Kivi (oliko, jos ei, Kiven nerous pitää nostaa luokkaa ylemmäs?) ja Väinö Linna ovat D:eensä lukeneet.