Satu Siimestö on suomalainen kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän on opiskellut maalausta Vapaassa taidekoulussa vuosina 1975–77 ja Freiburger Akademie der Bildenden Künstessa vuosina 1978–79. Lisäksi hän on suorittanut yksinlaulun I-tutkinnon. Hän sanoo lukevansa jatkuvasti ja hyvin paljon, mutta ei äänikirjoiksi kutsuttuja tuotteita, koska ne eivät ole kirjoja, vaan yhden ihmisäänen tai tekoälyn lukemia nauhoituksia. Hänen esikoisteoksensa ”Jos on arvoitus” on kudelma ihmismielen aistimuksista ja liikahduksista eri aikatilojen ja paikkojen, tapahtumien ja ikuisuuksien välillä. Se on kuvaelma arvoituksellisuuksista ja kohtalollisuuksista, jotka liittävät teoksen kertoja S:n venäläisen poliitikon Aleksei Navalnyin toipumis­viikkoihin eräässä Mustan Metsän kylässä Keski-Euroopassa ja marttyyrin vankeuteen ja kuolemaan syvällä Venäjällä, ja suruun, joka vie kertojan yhtä lailla mielenosoituksiin Tehtaankadulla kuin Vuorisaarnaan, jota Navalnyi opetteli neljällä kielellä vankeudessa kotimaassaan, jota hän rakasti, mutta jonka tyranni vei häneltä. Teos on harpulla soitettua musiikkia myös Jumalan eksistentialismille ja kaipaukselle sekä henkilöille, jotka tutustuttivat kertojan Rainer Maria Rilken runouteen. Sielukas kirja liikkuu lapsuuden muistoissa ja Kirurgisessa sairaalassa, Nikolai Bobrikovin surman jälkeisissä hetkissä ja erään järven rannalla asuvassa rupisammakossa; kokemuksissa, jotka ovat osa sitä, mitä kertojasta on tullut. Satu Siimestön esikoisteos on kirjallisuutta, joka antaa mahdollisuuden ajatella itse luotua maailmaa, vastakohtana sille maailmalle, jossa erilaiset pakotteet ohjaavat meitä ajattelemaan ja tuntemaan yhdenmukaisesti.